Tutkimusprojektin keskeisenä tavoitteena on tarkastella yksittäisten energiayhteisöjen muotoutumista laajemmiksi liiketoimintalähtöisiksi energiaekosysteemeiksi energiayhteisöjen kehitykseen liittyvien teemojen ja konkreettisten pilottikohteiden kautta sekä analysoida mikroverkkojen ja energiayhteisöjen roolia tulevaisuuden energiaekosysteemissä. Tutkimusprojektin sisältämät näkökulmat voidaan jakaa neljään erilaisia mikroverkko- ja energiayhteisöjä läpileikkaavaan poikkitieteelliseen teemaan, joissa tarkastellaan asiakasta osana energiayhteisöä, liiketoimintamalleja ja regulaatiota, digitalisaatiota ja IT alustoja, sekä energiaresursseja ja niiden hallintaa. Tutkimusprojektissa tavoiteltavat tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: • Kokonaisvaltainen näkemys eri osatekijöiden vaikutuksesta energiayhteisöjen ja mikroverkkojen kehittymiseen ja rooliin tulevaisuuden energiaekosysteemissä. • Tekniset alustat ja simulointiympäristöt ja niihin liittyvät menetelmät, joilla voidaan tarkastella energiayhteisön ja –järjestelmän toiminnallisuutta. • Pilot-kohteiden yksityiskohtaisemmat tulokset sisältäen mm. asiakkaiden ja käyttäjien tarpeisiin, liiketoimintamalleihin, IT-alustoihin sekä tiedon ja energianresurssien hallintaan liittyvien toimintojen määrittelyjä ja demonstraatiota. Tutkimusprojektin toteutuksesta vastaavat Tampereen yliopiston Sähkötekniikan (prof. Pertti Järventausta ja prof. Sami Repo), Tietotekniikan (prof. Kari Systä), Teknisten tieteiden (prof. Matti Vilkko), ja Tuotantotalouden (prof. Saku Mäkinen) yksiköiden tutkimusryhmät yhteistyössä VTT:n (tutkimusprof. Kari Mäki ja TkT Anna Kulmala) ja Tampereen ammattikorkeakoulun Talotekniikan koulutuksen (yliopettaja Pirkko Harsia) kanssa. Tutkimusprojekti toteutetaan 1.3.2019 – 30.9.2021 välisenä aikana.

Hankkeen tavoitteena on selvittää lämpökameralla varustetun älypuhelimen soveltuvuutta alaraajan haavojen syntymisen ennakoinnissa sekä niiden tilan seurannassa. Erityisenä kohdealueena on kotisairaanhoito, jossa tämän hetkinen haavan syntymisen ja haavan tilan arviointi perustuu hoitajan subjektiiviseen arvioon. Kvantitatiivisena menetelmänä käytetään viivoitinta, jonka avulla määritetään haavan koko. Lämpökamerakuva yhdistettynä tavalliseen valokuvaan antaa mahdollisuuden ennakoida haavan syntymistä sekä kvantitatiivisen ja objektiivisen arvion haavan tilasta. Toistaiseksi lämpökameramatkapuhelin sovelluksia ei ole käytössä terveydenhuollossa.

Maailmassa valmistetaan betonin sideainetta eli sementtiä puoli tonnia henkilöä kohden vuodessa. Kysyntä kasvaa jatkuvasti kaupungistumisen myötä, ja maailman mineraalivarannot hupenevat nopeasti. Samalla sementti aiheuttaa jopa 5% maailman hiilidioksidipäästöistä, mikä on enemmän kuin lentoliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Näitä päästöjä voitaisiin merkittävästi vähentää kierrättämällä betoni, joka syntyy rakennuksia purettaessa. Tämän hankkeen tavoitteena on yhteistyöyritysten kanssa luoda kumppaniverkosto ja palvelukokonaisuus purkubetonin jalostamiseksi uusiksi 3D-tulostukseen soveltuviksi rakennusmateriaaleiksi ja siitä edelleen uusiksi rakennuksiksi. Kuvatun ratkaisun uutuusarvoa lisää mobiiliksi rakennettava prosessointiyksikkö, joka voidaan kuljettaa purkurakennuksen tontille. Koko prosessi betonia sisältävän rakennuksen purkamisesta uuden betonirakennuksen rakentamiseen voidaan tehdä paikan päällä, mikä entisestään lisää ratkaisun ekologisuutta ja kilpailuetua perinteiseen betonin purkuun, kuljetukseen ja valmistukseen nähden.

ROBINS-hanke kehittää uutta tietoa älykkäästä ja arvoa luovasta B2B-myyntirobotiikasta tiiviissä yhteistyössä kumppaniyritysten kanssa ja siten osaltaan mahdollistaa suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Myynnin ja markkinoinnin tehostaminen ja tulosten optimointi automatisoinnin avulla ei ole suomalaisille pk-yrityksille yleistä. Liiketoiminnan kasvua haetaan edelleen rekrytoimalla lisää henkilöitä myyntiin, vaikka tehokkaiden digitaalisten robotiikkatyökalujen ja liiketoimintamallien löytäminen mahdollistaisi pk-yritysten nopean kansainvälisen kasvun. ROBINS-hanke näyttää suuntaa suomalaisille B2B yrityksille ja edistää myynnin transformaatiota älykästä myyntirobotiikkaa hyödyntäen, jotta kasvuhakuiset yritykset kykenevät toteuttamaan toivotun kasvun, kykenevät disruptiiviseen muutokseen ja pystyvät kääntämään ns. push-markkinoinnin ja -myynnin pull-toiminnoiksi resurssitehokkaan ja älykkään myyntirobotiikan avulla. Hanke rakentaa älykkään B2B myyntirobotiikan kehittämis- ja kaupallistamisalustaa ja kehittää uutta tietoa yhdistämällä teknologiaa ja liiketoimintaa. Hankkeessa kehitetään digitaalista B2B asiakaspolkumallia, ekosysteemi- ja alustamalliajattelua, digitaalisen ajan myynnin johtamisen malleja sekä älykkään myyntirobotiikan työkaluja. ROBINS-hanke tuottaa tieteellisesti uraauurtavaa tutkimustietoa, sillä myynnin älyrobotiikan ja alustatalouden teemat kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmista ovat nousevia tutkimuksen teemoja. ROBINS-hankekonsortioon kuuluvat Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Tampereen yliopiston johtamisen, myynnin ja markkinoinnin tutkijoiden lisäksi kuusi yritystä Codemen, Differo, Gofore, Gravicon, Intolead ja Sales Communications sekä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita.

Suomalaisen metsävaratiedon laatu on maailman parasta, kuitenkin metsänkorjuseeen ja metsäsuunnitteluun liittyy vielä paljon epäjohdonmukaisuutta ja toiminnan rajoitteita. Jotta tietoaineistot saataisiin käyttötarkoituksenmukaiseen muotoon, monivaiheinen kokonaisprosessi edellyttää eri tekniikoiden hyödyntämistä ja yhdistämistä yhtenäiseksi huipputeknologiseksi työkaluksi. Käytännössä, olemassa oleva metsävaratieto tulisi koota metsäkoneenkuljettajaa opastavaan järjestelmään ja lisätä siihen tarkka malli puuston tilarakenteesta ja maaston ominaisuuksista. Näin voidaan tehostaa merkittävästi koneellista puunkorjuuta. Samalla saadaan varmuus siitä, että korjuun toimenpide toteutuu suunnitelman mukaisesti ja metsänomistajan toiveet tulee huomioitua. Kokonaisuus tukee globaalisti myös metsien käytön kestävää kehitystä. Tämän hankkeen tavoitteena oli yhteistyöyritysten kanssa luoda toimintaprosessi, johon kuuluu olemassa olevien digitaalisten aineistojen hyödyntäminen, lisäaineistojen keruu, aineistojen jalostaminen ja yhdistäminen, aineistojen pelkistäminen tarkoituksenmukaisesti, aineistojen muuntaminen visualisoituun muotoon paikalliseen- ja verkkoympäristöön sekä luoda edellytykset verkkoympäristössä tapahtuvalle toiminnalle ja verkkoympäristöstä siirretyn aineiston näyttäminen paikallisesti eri päätelaitteilla. Lopputuloksesta saatu työkalua ja siihen liittyvää tietotaitoa voidaan hyödyntää myös uusina palveluina sekä metsäkoneyrittäjille että metsänomistajille kansainvälisesti. Katso: https://www.youtube.com/watch?v=0YB7C4fERK0&feature=youtu.be